Fannyn tutkimuksia ympäristöstä: Ympäristön tila

Matkoissuon ja Harminkallion metsä- ja suoalueet kuuluvat suojelun piiriin, sillä lähes kaikki sitä ympäröivät metsäalueet on hakattu teollisuuden ja asumuksen tieltä. Noin 32 hehtaarinen (lähd. Keski- Uudenmaan luonto) metsä- ja suoalue on arvokas luontokokonaisuus maakunnallisesti, virkistyksellisesti ja luonnonsuojelullisesti.

Miten ihminen vaikuttaa?

Suojelusta huolimatta, ihminen on vaikuttanut tutkimusalueen luontoon. Ennen Matkoissuon nimeämistä luonnonsuojelualueeksi, sitä on ojitettu metsämaaksi samalla tavalla kuin 65% Suomen muista soista (lähd. saviokyla.blogspot). Ojitukset ovat saaneet aikaan sen, että suurinosa ojitetuista soista ei enää kasva eikä tuota mitään.

Lakka (Kuva: Veikko Salonen kasvio.avoin.jyu.fi)

Matkoissuon tapauksessa ojittaminen on vaikuttanut niin, että lakat ovat aikoinaan kadonneet soilta ja sen ympäristöstä kokonaan, sillä kasvuympäristön diversiteetti on muuttunut liioin. Vasta tänä päivänä lakat ovat alkaneet kasvaa takaisin suojellun Matkoissuon alueelle ja sen ympäristöön.

Matkoissuo on suosittu kohde myös koiranulkoiluttajien, jäljestäjien ja marjastajien keskuudessa. Luvatta suolla ja sen ympäristössä käyvät ajamassa aika ajoin moottoriurheilun harrastajat. Tämä voi vahingoittaa ikävästi luonnonsuojelualuetta ja sen kasvustoa.

Kuva: Fanny H. (joulukuu 2015)

Koiranulkoiluttajat ja marjastajat eivät suinkaan ole ko. alueelle harmiksi, vaan ihmiset, jotka roskaavat törkeästi aluetta. Harminkallion metsikön korkeat ja avarat kalliot, jotka ovat kesäisin suoraan auringon paisteen alla, ovat suosittua aluetta nuorten ja aikuisten ajanviettoon.

Lumen peittoon jäänyt grillauspiste

Puulavat ja alumiininen kertakäyttögrilli

muovipressu

Ihmisten jättämien roskien maatuminen luonnossa on hidas prosessi. Maatuminen on maaperän eloperäisessä kerroksessa kasvimassaa muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä (lähd. Ekologinen sanakirja). Aineen hajoamisen mahdollistaa mikrobit ja sienet. Esimerkiksi pelkän muovipussin maatuminen luontoon kestää n. 100 vuotta ja muovipullon jopa 1000 vuotta. Alumiinisen tölkin tai kertakäyttögrillin hajoaminen voi viedä 200-1000 vuotta. Lasipullon maatuminen vie yli miljoona vuotta (lisää roskien maatumisaikoja täältä).

Meluhaittaa syntyy vilkkaasta lentoliikenteestä (vas. yläkulma)
Tutkimusalue sijaitsee kohtalaisen lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää.

Mittauksia tutkimusalueelta:

Maanantaina, 4.1.2016

Ilman lämpötila lähtiessä aamulla klo: 9.50

- 22´C

Ilman lämpötila palatessa iltapäivällä klo: 14.20

-18´C

Veden (1.) lämpötila tutkimusalueen virtaavasta purosta

+2´C

Veden (1.) happamuus

pH: 6 (lievästi hapan)

veden pH nousee lämpötilan laskiessa.

Veden (1.) pH-arvo on 6

Virtaava puro (1.)

Veden (1.) näkösyvyys

0,3 m (pohjan syvyys)

tippuneiden lehtien ja risujen peittämä pohja oli silminnähtävä kirkkaan, mutta ruskean veden läpi.

veden ruskea väritys johtuu puron virtaamisesta suon lävitse. Aine, joka saa veden ruskeaksi on humus, joka on orgaaninen ja lahoava aine (lähd. www.watman.fi)

Veden (1.) hajuanalyysi:

neutraali, ei havaittavissa hajua (talven pakkanen voi vaikuttaa).

Veden (1.) laadun analyysi (vaahtotesti)

vesi on kirkasta, mutta kellertävän ruskeaa

30 s ravistamisen jälkeen pinnalle jää vaahtoa näkyviin pitkäksi aikaa.

vaahto kertoo, että veteen on liuennut ravinteita (peräisin läheisiltä peltomailta

Vesi (1.) näytepullossa ennen ravistamista. Ei vaahtoa.

Vesi (1.) 30s ravistamisen jälkeen. Vaahtoa havaittavissa.

Virtaava puro (1.)

Veden (2.) lämpötila

0-1 ´C (hieman edelleen virtaava puro on melkein kokonaan jäätynyt pinnastaan)

Ruskea, mutta kirkasvesinen puro (2.) on melkein kokonaan jäätynyt pinnastaan.

Veden (2.) happamuus

pH- arvo 7, lievästi hapan (enemmän kuin vesi 1. )

Veden (2.) pH-arvo: 7

Veden (2.) näkösyvyys:

0,6 m (pohjan syvyys)

kirkasvetisestä purosta voi nähdä sen pohjan jäävapaasta kohdasta.

Veden (2.) hajuanalyysi:

neutraali, ei havaittavissa hajua.

Veden(2.) laadun analyysi (vaahtotesti)

Näytepullossa vesi on kirkasta, vain hieman ruskeaa

30s ravistamisen jälkeen pinalle ei synny yhtään vaahtoa

Vedessä ei ole liuenneita ravinteita, jotka aiheuttaisivat vaahtoutumisen.

Vesi (2.) näytepullossa ennen ravistamista. Ei vaahtoa.

Vesi (2.) näytepullossa ravistamisen jälkeen. Ei vaahtoa edelleen.

Pylväsdiagrammi ilman lämpötilasta vko: 3

Jäkäläkartoitus

Puiden rungoilla kasvavat jäkälät ovat happamoitumisen suhteen hyviä bioindikaattoreita, sillä ne reagoivat herkästi ilman pilaantumiseen. Niiden ravinteiden saanti riippuu sateista ja ympäröivästä ilmasta. Koska jäkälillä suojaava pintakerros on hyvin ohut tai se puuttuu kokonaan, myös haitalliset aineet kulkeutuvat helposti niiden sisäosiin. Jäkälälajien määrä ja laatu kertoo ilman ppuhtaudesta/ saastumisesta.

Tulokset:

Mittaukset ovat tehty kuuden tutkimusalueella sijaitsevan männyn runkojäkälien perusteella ja niistä on laskettu yhteinen keskiarvo.

Mäntyjen sijainnit tutkimusalueella
(1 cm kartalla on 250 m luonnossa)

Tunnistettujen jäkälälajien määrä:

Sormipaisukarvejäkälä (rupimainen jäkälä)
Keltaröyhelö (pensasmainen jäkälä)
Valkolaakajäkälä (levymäinen jäkälä)
Luppo (riippuva jäkälä)
Riippunaava (riippuva jäkälä)

Jäkälien peittävyyden arviointi ruudukon (10x10) avulla:

Tutkimusalueen useimmat männyt ovat jälien peitossa. Keskiarvo kuuden tutkitun männyn peittävyydelle on 91,5 / 100 eli yli 90%. Tulos tarkoittaa, että ilma ei ole pahoin saastunut.

(Jäkälien peittävyys lasketaan ruudukon avulla: kuinka monessa ruudukon leikkauspisteessä on jäkälää).

Sormipaisukarvejäkälän kunnon arviointi:

Asteikolla 1-4 (1= normaali, 4= paha vaurio) tulos asettuu luokkaan 1 :

Jäkälät ovat terveitä, haarovia ja ulospäin kurottavia.