Erilaisia biotooppeja

Ekosysteemi ja biotoopit:

Nykytilassaan Matkoissuo on kuivaa (1.) rämettä, jossa kasvaa harvakseltaan puuta, joista pääosa on mäntyä, mutta myös koivua esiintyy paikoittain. Matkoissuon kosteita laitamia ympäröi (2.) pääosin havu- ja sekametsät.

 Harminkalliossa vallitsee (3.) tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan sekametsä, joissa kuusi on yleisin puulaji. Harminkallion alueen keskiosassa nimensä mukaan on korkeaa kallioista mäntymetsää, jota voidaan luokitella (4.) kuivaksi kankaaksi.

(1.) Kuiva rämesuo

(2.) Kostea tuorekangas sekametsä 

(3.) tuore/ lehtomainen kangas, yleisin puulaji: kuusi

(4.) Kuiva kagasmainen kalliometsä, yleisin puulaji: mänty

Tiheä kuusinen tuore kangas (ylin) muuttuu kallionrinteessä kuivaksi mäntymäiseksi kankaaksi (alin)

ja  mustikan varvut samalla runsaaksi kanervapeitteeksi.

Ekosysteemit sijoitettuna alueen karttaan (Google maps)
(1cm kartalla on 250m luonnossa)

Lajisto ekosysteemeittäin:

Koko tutkimusalueen eläinkunta on  suomalaiselle metsälle tyypillinen. Alueella on tavattu:

• oravia
• metsäjäniksiä
• kettuja
• rusakkoja
• metsäkauriita ja -peuroja
• hirviä
• myyriä ja päästäisiä

(nisäkkäät)

Jäljet lumessa paljastavat kulkijan...

kettu (kuva: Fanny H. 4.12.16)

Ketun jälki lähempää (Kuva: Fanny H. 4.12.16)

Myyrä tai päästäinen (Kuva: Fanny H. 4.12.16)

Metsäkauris (Kuva: Fanny H. 4.12.16)

(Tunnistus: oppiminen.yle.fi)

Tutkimusalueen voi jaotella selvästi kolmeen eri biotooppiin; suohon, kuivaan kangasmetsään ja tuore / lehtomaiseen kangasmetsään. Näiden kolmen biotoopin päälajistot eroavat toisistaan selvästi.

Matkoissuon päälajistoa:

Turvetta tuottavan ekosysteemin, suon, voi tunnistaa sen tyypillisistä kasvilajeista (usein varpukasveja), joita ovat:

• suopursu (varvut)
• suokukka (varvut)
• variksenmarja (varvut,marjat)
• kanerva (varvut)
• karpalo (varvut, marjat)
• suovilla eli tupasvilla (ruohot)

Suopursut lumen peitossa

Suolla puut ja kasvit kasvavat mättäillä, sillä kostea suomaa on liian vetinen kasvualustaksi

Matkoissuon puut ovat mäntyjä ja kitukasvuisia koivuja. Myös katajaa esiintyy paikoin.

Matkoissuo syksyllä 2014 (Kuva: Fanny H.)

Kuivan kankaan päälajistoa:

• mänty (puut)
• kanerva (varvut)
• pienikokoiset kuuset ja koivut (puut)*
• jäkälät 

* Maaperän kuivuus ja karuus aiheuttaa lehti- ja kuusipuiden jäämisen pienikokoisiksi kuivassa kangasmetsässä.

Harmaaporonjäkälä

Harmaaporonjäkälä sekä isohirvenjäkälä (oik.yläk.)

kanervat lumipeitteen suojissa

Tuoreen kankaan päälajistoa:

• Kuusi, koivu ja mänty (puut) 
• pihlaja, harmaaleppä, raita 
• mustikka (varvut)
• metsätähti ja valkovuokko (kasvit)
• käenkaali eli ketunleipä (ruohot)
• seinä-, kerros- ja kynsisammal (sammaleet)

Tuore kangas on maaperältään kuivaa kangasta kosteampi, mutta lehtoa kuivempi. Monet metsän kasvit viihtyvät siellä.

Talvehtivat mustikanvarvut sammalmättäällä

Tuoreen kankaan pääpuulaji on kuusi